Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan suunnittelua, joka ottaa huomioon käyttäjien mahdolliset rajoitukset. Tähän asti saavutettavuus on tyypillisesti ollut sokea piste sekä suunnittelijoille että asiakkaille.
Monella meistä on jokapäiväiseen elämään vaikuttavia rajoitteita. Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan suunnittelua, joka ottaa tämän huomioon. Näin palvelut eivät ole vain rajatun ihmisjoukon käytettävissä.
Saavutettavuus on tyypillisesti ollut sokea piste sekä suunnittelijoille että asiakkaille. Liian usein saavutettavuuden huomioimista ei katsota joko vaivan arvoiseksi tai se jätetään kokonaan huomiotta. Olemme myös itse syyllistyneet tähän. Mutta ajat ovat muuttumassa kovaa vauhtia parempaan suuntaan.
Tähän asti saavutettavuus on tyypillisesti ollut sokea piste sekä suunnittelijoille että asiakkaille.
EU:n saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa suuresti asiaan. Sen mukaan jokaisen uuden julkisen sektorin palvelun tulee täyttää saavutettavuusvaatimukset välittömästi. Jo olemassaoleville verkkopalveluille deadline on asetettu syyskuulle 2020.Tässä artikkelissa esittelen syitä sille, miksi saavutettavuus on niin olennainen asia – ja kuinka voimme tehdä internetistä paremman tuomalla sen osaksi suunnittelutyötä.
Lähestyn saavutettavuutta aluksi visuaalisesta näkökulmasta. Tavoitteena on, että kenen tahansa pitäisi pystyä hahmottamaan, ymmärtämään, navigoimaan ja interaktoimaan palvelun kanssa. Tämän otsikon alla käsitellyt aiheet perustuvat Web Content Accessibility Guidelines(WCAG)-suosituksiin.
Suunnittelussa värien tulee tukea, ei johtaa. Värit herättävät käyttöliittymät eloon, luovat tunnelmaa ja vahvistavat brändimielikuvaa. Värejä pitäisi kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä käyttämään elementtien näkyvyyden vahvistamiseksi. Lisäksi ymmärrettävyys ei saa nojata pelkästään väreihin.
On hyvin yleistä, että brändivärit sanelevat myös käyttöliittymien värimaailman. Tämä johtaa usein saavutettavuusongelmiin kontrastin suhteen. Kun taustan ja sen päällä olevan elementin välillä on liian vähän kontrastia, voivat teksti, ikonit ja muut elementit muuttua vaikeiksi nähdä tai tulkita.WCAG suosittelee kontrastia 4.5:1, jotta verkkosivu voi saada toiseksi parhaan AA-luokituksen. Parhaaseen luokitukseen vaaditaan se, että käyttäjä voi itse muokata käyttöliittymän värejä ja fontteja.Nykyisten kontrastisuhteiden tarkistaminen on helppoa lukuisten ilmaisten työkalujen avulla – yksi tällainen on Colorable.
Kontrasti on keskeistä tekstien luettavuudelle. Tämä koskee paitsi otsikoita ja kappaleita, myös muita tekstiä sisältäviä elementtejä kuten nappeja tai tekstiä osana logoa tai brändin nimeä.
Omissa töissämme pyrimme pitämään fontit pienimmilläänkin koossa 12. Pidemmissä tekstiosioissa on järkevää käyttää ainakin kokoa 18. Fonteilla on myös erilaisia korostuksia ja ne pitää siksi arvioida aina tapauskohtaisesti. Hyvä nyrkkisääntö on kuitenkin se, että ongelmia tuottavat ennemmin liian pienet kuin liian isot fontit.
Kappaleiden olisi syytä olla noin 50-80 merkin mittaisia parhaan selkeyden ja lukunopeuden saavuttamiseksi. Kappaleen tasaaminen molempiin reunoihin tekee rivien hahmottamisesta vaikeampaa, siinä missä rivivälin kasvattaminen helpottaa lukukokemusta.
Visuaalisen saavutettavuuden muistilista
Verkkopalvelun saavutettavuus ei rajoitu pelkästään suoraan näkyvillä oleviin elementteihin. Pellin alla on tärkeä ottaa huomioon muun muassa yhteensopivuus lukulaitteiden ja muiden avustavien teknologioiden kanssa.
Tagien avulla sivustosta voi tehdä luettavan millä tahansa laitteella. Kaikkien sivujen rakenne tulisi olla niin selkeä, että ne ovat lukukelpoisia ilman mitään visuaalista koristelua. HTML-tagit ovat keskeisessä roolissa sivun hierarkian ja sisällön esittämisessä ja mahdollistavat sivun selaamisen lukulaitteilla. Tageja ei pitäisi koskaan käyttää pelkästään tyylisyistä – se tehtävä on varattu CSS:lle.
Kaikkien sivujen rakenne tulisi olla niin selkeä, että ne ovat lukukelpoisia ilman mitään visuaalista koristelua.
Verkkosivun rakenteen tulisi alkaa kuvaavasta verkkosivun otsikosta (page title), joka antaa jo yleisen kuvan sisällöstä. Vastaavasti tätä seuraavan pääotsikon olisi hyvä osaltaan tehdä samoin.Tagit ovat myös erittäin hyvä keino selkeyttää käyttöliittymän monimutkaisempia elementtejä kuten kaavakkeita. Kaavakkeiden eri osilla tulisi olla omat taginsa. Kaavakkeiden suunnittelu omin voimin on paras tapa varmistaa, että elementit ovat loogisessa järjestyksessä lukulaitteita käyttäessä.Sivun navigointi pelkän näppäimistön avulla seuraa tageilla luotua rakennetta. Näkyvän keyboard focus -elementin luominen tietojen syötön mahdollistaviin kohtiin kuten kaavakkeiden osiin tai hakukenttiin on keskeistä.
Kuvaile olennaiset visuaaliset elementit myös tekstin avulla. Valokuviin, kuvituksiin ja kuvaajiin tulee aina yhdistää kuvausteksti – elleivät ne ole puhtaasti koristeellisia. Kuvaustekstit auttavat käyttäjiä ymmärtämään olennaisen vaikka kuva ei näkyisikään – joko henkilökohtaisten rajoitteiden tai vaikka huonon nettiyhteyden takia. Sama koskee videota, äänitiedostoja ja muuta mediasisältöä. Videoihin tulee aina lisätä tekstitykset.
Teknisen saavutettavuuden muistilista
World Health Organisationin mukaan peräti joka seitsemännellä henkilöllä on jokin pysyvä rajoite. Maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaa 1,1 miljardia ihmistä.
Tämä arvio ei ota edes huomioon väliaikaisia rajoitteita, jollaisia kohtaamme kaikki jossakin elämän vaiheessa – oli kyse sitten murtuneesta kädestä tai jostakin todella tilannekohtaisesta kuten vauvan kantamisesta. Vaikka jo pelkästään pysyvien rajoitteiden huomioiminen suunnittelussa olisi tarpeeksi suuri syy saavutettavuustavoitteille, käytännössä ne hyödyttävät kaikkia meistä. Tästä syystä on entistä hämmentävämpää, että asia on ollut meille suunnittelijoille niin pitkään poissa prioriteettilistalta. Muutetaan suunta yhdessä – alkaen nyt.
Oletko kiinnostunut tekemään palvelustasi saavutettavamman? Lue lisää saavutettavuuspalveluistamme ja ota meihin yhteyttä!
